sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Onnellisuuden lahja


On taas sunnuntai ja tänään mun mietinnän aiheena on ollut onnellisuus. Se on aika pieni sana, mutta sen merkitys on todella suuri. Se myös kätkee taakseen monta tuhatta kysymystä, se saa meidät oikeasti miettimään ja välillä myös ajattelemaan tätä elämää. 

Mä monesti kysyn itseltäni: "olenko onnellinen?"- sillon, kun sen itse kysyy itseltään ei se oikein pysäytä. Mutta kun joku toinen kysyy multa: "oletko onnellinen?"- se laittaa mut oikeesti miettimään, että olenko minä? Se saa mut miettimään, mitä onnellisuus on? Mitä on olla onnellinen? Millon mä voin sanoa, että olen onnellinen ja samalla tiedän miksi olla.

Onko olla onnellinen jos tilillä on tonneja ? Onko onnellinen, jos ympäril on satoja ihmisii joista et voi edes yhteen luottaa? Oletko onnellinen, jos elää vain muille eikä edes yhtä prossaa itelleen? Onko onnellinen, jos ei koskaan sano ei? Onko onnellinen, jos yrittää olla jotain muuta, kun mitä oikeasti on? Nää on niitä kysymyksiä, joilla koitan vaan herättää suhun lukija tunnetta ja miettimistä, koska noi on niit asioita jotka tekee jonkun ihmisen onneliseksi, vai tekeekö ?

Onnellisuutta on aika monenlaista. Ihmiset on onnellisia niin monista eri asioista, toiset pinemmistä ja toiset suuremmista. Onnellisuus on asia jota pitää tutkiskella ja mietiskellä, jotta sitä voi todellisuudessa ymmärtää. Onnellisuushan on vahva tunne, jonka avulla ihminen pysyy kasassa. Jos ihminen ei ole onnellinen tai koe mistään onnellisuutta se tekee elämästä todella synkkään, väsyttävää ja raskasta. 

Musta me voidaan alkaa myös muutta meidän omia tunteita ja ajattelu tapoja. Me voidaan oppia iloitsemaan pienistä asioista ja sen myötä oppia tuntemaan onnellisuutta. Tiedän, ettei aina voi sanoa olevansa onnellinen eikä aina varmaan tarvitsekkaan olla. Mutta sellanen päivittäinen onnellisuus edes siitä, että on elossa kuuluu musta elämään.

Mä oon monesti pitänyt listaa asioista jotka tekee mut onnelliseksi ja mikä saa mut tuntee onnellisuutta ja mä haluun nyt jakaa ne teidän lukioiden kanssa. Kerron teille myös millon olen ollut onnellinen ja mistä syystä. Ne voi jonkun silmään näyttää pienilt asioilt, mut mun elämäs onnellisuus on ollu hetkellistä niin oon osannu arvostaa ja pitää jokaista asiaa arvokkaana. 

Mä oon onnellinen, kun nään jonkun nauravan. Mä oon onnellinen, kun saan olla mun perheen ja ystävien kanssa. Mä oon onnellinen, kun teen elämäs niit asioita mitkä on mulle tärkeitä. Mut tekee onnelliseks monet asiat ja monet hyvät teot ja sanat, musiikki tekee mut onnelliseks, tietyt ihmiset, eläimet, kirjottaminen saa mut aina yhtä onnelliseks, se kun joku vaan sanoo: "kiitos, anteeksi, rakastan sua". Se jokanen kerta, kun nousen hevosen selkään vaikken koskaan voi tietää mitä tunnilla tapahtuu tekee mut onnelliseks. Onnellisuus on vahvasti hyvän olon tunne, joten todella moni asia voi tehdä mut onnelliseks jos vaan osaan arvostaa niitä. Mut voi tehdä onnelliseks myös tietyllä tavalla tappiot, murheet ja kipu, koska mä voin olla onnellinen et oon selvinny niistä. 

Jos multa kysytään mistä asioista mä oon ollu onnellinen mun elämässä niin täs tulee lista niist. Mä olin onnellinen, kun seisoin sillalla mutten hypännytkään. Olin onnellinen, kun näin sut viimeisen kerran. Olin onnellinen, kun sä otit mua kädestä kii ja nostit ylös. Olin onnellinen, kun mua katsottiin syvälle silmiin ja sanottiin: "sä tuut pääseen tästä yli" ja kun huomasin sen pitävän paikkaansa. Olin onnellinen, kun sain sanoa äänen: "tykkään susta". Se on tehny mut onnelliseks et oon saanu tietyt ihmiset jäämään mun elämään jolloin oon päättäny en päästä niistä koskaan irti. Oon onnellinen, että mitä tahansa esteitä ja vaikeuksia elämä on mun eteen tuonut pystyn sanomaan: "Kiitos"- joka ikisestä asiasta. 

Nyt mä kysyn sinulta joka luet tätä: " Oletko onnellinen? Mikä on tehnyt sinut onnelliseksi?". Sä voit miettii sitä ja alkaa ajattelamaan sitä ainakun meet iltaisin nukkumaan, sä voit miettiä mikä teki mut just tänään onnelliseks, mistä oon ollu just tänään onnellinen. Nää on niit mielenkiintosii kysymyksii. Mut muistakaa meillä kaikilla on oikeus olla onnellinen ja meidän kuuluukin olla onnellisia. Monesti oon huomannu et ihmiset ei anna itselleen lupaa olla onnellisia tai et niinku onnellisuuden tunteminen  ois jonkinlainen rikos, mut muistakaa tää: "sitä se ei ole". 


By: Elisabetna

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Stop the time in your mind



Sunnuntai on aina niitä päiviä, millon mul on aikaa pysähtyä hetkeks, millon mul on aikaa kuunnella musiikkia, millon mul on aikaa miettiä, millon mul on aikaa kysyy itseltäni tuhansii kysymyksii, millon mul on aikaa etsii mun kysymyksii vastauksii, mul on aikaa olla yksin mun pään sisäl, miettien ja kelatan, sitä tätä ja vähän tota. Sellanen on mun sunnuntai ja nyt mä haluun hieman teille kirjoittaa mun tän päivän pohdintoi. Nää pohdinnat on aikalailla aikaan painottuvia. 
Olen miettinyt ja ajatellut aikaa. Kaikilla on melkein aina kiire sinne tänne ja tuonne, mutta onko meillä oikeasti kiire mihinkään? Voisimmeko tehdä elämästämme kiirettömämpää, omilla teoilla ja valinnoilla? Olisiko se mahdollista? Ihmisen on välillä pakko hengähtää, tavallaan pysähtyä. Aivotkin tarvitsevat sitä välillä tai oikeastaan useinkin.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluutte jäädä johonki hetkeen tai haluais pysäyttää ajan. Kun sun on vaan niin hyvä-, kevyt- ja helppo olla ettet haluis mitään muuta, kun vaan pysäyttää ajan ja jäädä siihen. Voisiko niin tehdä? Voisiko aikaa pysäyttää edes hetkeksi omalla mielellä ? Jos jossain hetkessä vaan on niin hyvä olla niin miksei sitä voi jatkaa, edes jonkin ajan? 

Olen alkanut vihaamaan aikaa, vihaan niitä kellon viisareita, kun ne vain likkuu ja liikkuu enkä voi sille mitään. Miksi se onkaan niin, että kun ei ole mitään aika on pysähtynyt, mutta sitten kun kaikki tuntuu hyvältä tai sun on hyvä olla niin aika vaan menee sun ohi etkä kerkee saamaan siitä kiinni. Aika jotenkin vaan juoksee mua karkuun ja mä en saa siitä kiinni vaikka kuinka haluaisin.

Mä oon koittanu muuttaa mun ajattelu tapoja, mä oon koittanu et tarttuisin enemmän hetkeen enkä koko ajan ajattelisi, kohta tämä loppuu, kohta tämä on ohi. Vaan olen koittanut tarttua siihen aikaan kiinni ja nauttia siitä, mitä siinä ikinä tapahtuukaan. Silloin asioista voi nauttia ihan täysillä ja oon kyl nytki nauttinu, mut silti katon liika kelloa hyvien hetkien aikana. 

Vaikka aika on meil tääl aika rajallista, onneks aina voi mielessä palata niihin hetkiin, niihin hetkiin ku oli hyvä ja kevyt olo. Niihinkään ei voi silti jäädä iäksi, mutta aina iltaisin kun sulkee silmänsä niihin voi palata.  Näihin mietteisiin ja tunnelmiin kaikille hyvää alkavaa viikkoa, tarttukaa hetkiin, älkääkä miettikö aikaa. Unohtakaa kello edes hetkeksi. Pus !

By: Elisabetna 


::selection { color: #FFBEFB; background: #E4E4E4; }